Tutustu Hakamaan Lammastilaan

Meille jokainen lammas on tärkeä ja arvokas.

Miten kasvatamme

Hakamaan lammastilalla jokainen lammas on tärkeä ja arvokas. Tilallamme asuu 7 pässiä, 60 aikuista uuhta sekä kasvavia pikku-uuhia. Porukkaan kuuluu aikamoisia persoonia! Lampaamme elävät lampolan lisäksi tilamme suurilla maisemanhoitoalueilla, osa ulkoilee vuoden ympäri sääsuojin varustelluissa metsäisissä tarhoissa.

Karitsamme saavat kasvaa rauhassa ja vapaasti lampaille luonnollista ruokaa, eli luonnonheinää syöden. Emme koskaan pyri ravinnolla vaikuttamaan lampaiden kasvuun vain siksi, että saisimme nopeasti aikaan “optimaalisen teuraserän”. Käytämme jalostukseen niitä lampaita, jotka pärjäävät hyvin luonnollisella ravinnolla.

Haluamme, että lampaidemme viimeinen matka on stressitön. Kuljetamme itse eläimet teurastamolle lampaille tutulla autolla, jotta niiden ei tarvitsisi kokea pelkoa edes elämänsä viimeisinä hetkinä.

Kasvatamme lampaamme näin, jotta ne olisivat terveempiä. Luonnollisesti kasvatetun lampaan liha on myös mielestämme parempaa.

Maija

Tilan Emäntä, Hakamaan lammastila

Yhteistyötilamme jakavat kanssamme samat arvot: reiluus, eettisyys ja ekologisuus. Yhteistyötilamme:

Lampaamme

Hakamaan lammaslaumaan kuuluu tavallisia suomenlampaita, harvinaisempia kainuunharmaksia, muhkeavillaisia norjalaisia rygja-lampaita ja näiden rotujen yhdistelmiä. Tilan pääpässi on Leo, joka oli myös ensimmäisiä meille muuttaneista kesälampaista. Lauman johtajalammas on nimeltään Mama Feelix.

Hakamaan lammastila

Mama Felix

Lauman johtajalammas, jota kaikki seuraavat ja joka seuraa kauraämpäriä minne tahansa.

Hakamaan lammastila
Hakamaan lammastila

Leo ja Manne

Leo ja Manne ovat molemmat Röykkälän lammastilan kasvatteja. Leo on syntynyt keväällä 2010 ja Manne keväällä 2014. Molemmissa herroissa on sekä suomenlammasta että rygjaa, tummassa Mannessa enemmän rygjaa ja valkoisessa Leossa suomenlammasta.

Leo harrastaa aitojen ja ruokinta-astioiden särkemistä sekä ihmisten jahtaamista, mutta kerittäessä ja muita hoitotoimenpiteitä tehtäessä Leo on koostaan huolimatta tilan helpoin eläin.

Manne puuhaa mielellään suurpaalien kanssa ja rygjan muhkeista villoista voi aina tarkastaa tilan ruokaheinien laadun. Sen verran paljon eväitä nuori herra kuljettaa mukanaan. Manne haastaa mielellään myös naapurin isännän Valtran, joka säännöllisesti vierailee tilalla muun muassa Mannen suosikkipaaleja siirtelemässä.

Hakamaan lammastila

Rygjat

Rygja on norjalainen, perinteinen liharotu, jonka jalostuksessa on painotettu myös villaominaisuuksia. Rygjat ovat suomalaisia rotuja rotevampia ja luonteeltaan rauhallisia.

Koska tilamme eläimet laiduntavat pääasiassa luonnonlaitumilla, rygja on oiva rotu toimintaamme. Karitsat kasvavat hyvin jopa niukallakin laitumella ja rauhallisia eläimiä on mukava käsitellä niin hoito- kuin vuokraustilanteissakin. Rygjat, kuten muutkin lampaamme, rakastavat rapsuttelua ja harjaamista, mikä muhkeavillaisilla eläimillä on loistava ominaisuus.

Hakamaan lammastila

Kainuunharmakset

Kainuunharmas on alkuperäinen suomalainen lammasrotu, joka on todettu DNA-tutkimuksin omaksi erilliseksi lammaspopulaatioksi suomenlampaasta. Kainuunharmaat olivat kuolemassa sukupuuttoon, mutta Pertti Hankosen määrätietoisella tutkimisella ja tietojen keräilyllä, sekä tarkalla jalostustyöllä, saatiin pelastettua useita eri kainuunharmassukuja.

Tällä paljon vaatineella ja onnistuneella työllä saatiin säilytettyä seitsemän eri pässilinjaa, joita kutsutaan ”Hankoslaisiksi”. Puhdasrotuisiksi kainuunharmaiksi luokitellaan tällä hetkellä vain ”Hankoslaiset”. Muitakin aitoja kainuunharmaita ja –sukuja lienee, mutta ilmeisesti tutkimukset ovat kesken…

Kainuunharmasuuhia on maassamme tällä hetkellä reilut 1000 yksilöä. Hakamaan lammastilan kainuunharmakset ovat kotoisin Toivakasta, Aholan lammastilalta.

Hakamaan lammastila

Suomenlampaat

Lähes jokaisesta tilan lampaasta löytyy jonkin verran Suomen yleisintä lammasrotua, suomenlammasta. Puhdasrotuiset suomenlampaamme ovat ruskeita ja mustia, vaikka valkoinen onkin yleisin suomenlampaan väri.

Suomenlampaan erityisominaisuutta voidaan pitää tehokkaan lisääntymisen lisäksi erinomaista villaa, jota parhaimmillaan verrataan jopa merinovillaan. Suomenlampaan villa on hohtavaa ja huopuvaa, mistä syystä suomenlampaan villan käsityöominaisuudet tunnetaan maailmanlaajuisesti.

Suomenlampaan heikko kohta tuotantoeläimenä on huono lihakkuus, mutta tehokkaana lisääntyjänä suomenlammas on suosittu lisä etenkin liharotujen kanssa risteytettäessä.

(Lähde: Maatiainen ry)

Hakamaan lammastila toimii Keski-Suomessa Petäjävedellä. Olemme aidosti erilainen lihan- ja elintarvikkeiden tuottaja. Eettisyys, reiluus ja läpinäkyvyys sekä ympäristön arvostus ohjaavat toimintaamme. Me ja kaikki yhteistyötilamme noudatamme samoja arvoja ja tuotantoperiaatteita, joissa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista ei tingitä.

Osoite

Metsäkulmantie 543
41900 Petäjävesi

Tilapuoti

Ke & Pe klo 12-19
Muutoin auki sopimuksen mukaan. 

Soita

Puh. 040 506 5372

Kirjoita meille

maija@
hakamaanlammastila.fi

tai käytä alareunan ota yhteyttä -lomaketta.