Tutustu Hakamaan Lammastilaan
Meille jokainen lammas on tärkeä ja arvokas.
Miten kasvatamme
Karitsamme saavat kasvaa rauhassa ja vapaasti lampaille luonnollista ruokaa, eli luonnonheinää syöden. Emme koskaan pyri ravinnolla vaikuttamaan lampaiden kasvuun vain siksi, että saisimme nopeasti aikaan “optimaalisen teuraserän”. Käytämme jalostukseen niitä lampaita, jotka pärjäävät hyvin luonnollisella ravinnolla.
Haluamme, että lampaidemme viimeinen matka on stressitön. Kuljetamme itse eläimet teurastamolle lampaille tutulla autolla, jotta niiden ei tarvitsisi kokea pelkoa edes elämänsä viimeisinä hetkinä.
Kasvatamme lampaamme näin, jotta ne olisivat terveempiä. Luonnollisesti kasvatetun lampaan liha on myös mielestämme parempaa.
Yhteistyötilamme jakavat kanssamme samat arvot: reiluus, eettisyys ja ekologisuus. Yhteistyötilamme:
Lampaamme
Hakamaan lammastilan lampolassa elelee useampia lammasrotuja, mutta pääasiassa kasvatamme omaa risteytystä. Aloitimme lampaiden pitämisen muutaman risteytyskaritsan kanssa, jotka ostimme aloittaessamme oman ruuan kasvatusta. Ensimmäiset, varsinaiset tuotantoeläimemme olivat alkuperäisrotujamme, kainuunharmaksia sekä suomenlampaita.
Koska lampaiden supervoima on tuottaa ihmisille kelpaavaa ravintoa myös sellaisilla alueilla, missä muuten ei elintarviketuotanto onnistu, halusimme ruokkia lampaamme niille luonnollisella ravinnolla ympäri vuoden ja päästä samalla eroon teollisista rehuista ja viljoista. Halusimme pystyä hyödyntämään luonnonhoitoalueiden sekä niittyjen heinää, mitä ei varsinaisesti viljellä, mutta näillä alueilla kasvavan lajiston merkitys on tärkeä hyönteisille, etenkin pölyttäjille.
Kun kerran eläimiä pidetään ihmisten vuoksi, silloin mitään ei haaskata tai heitetä hukkaan. Tästä syystä päädyimme kehittämään omaa risteytystä, jolloin lampaamme ovat sekä terveitä että kestäviä, kasvavat pelkällä korsirehulla ja lihan lisäksi tuottavat upeita, kestäviä taljoja sekä korkealaatuista villaa lankoihin.
Tilallamme on noin 60 uuhta, joista suurin osa on rygja-kainuunharmasristeytyksiä. Mummo-osastolla elelee vielä muutamia iäkkäitä suomenlammasristeytyksiä toiminnan alkuajoilta, sekä texel-risteytysjoukko, Yö, Vuorikiipeilijä sekä Lehmis, jotka erottuvat muusta joukosta sekä karkeamman villansa, että persoonallisen ulkonäkönsä vuoksi.
Siitospässejä tilalla asustelee tällä hetkellä seitsemän. Joukossa on kainuunharmas- ja rygjapässit, sekä joukko tilalla syntyneitä risteytyspässejä. Porukan pääjehuna häärää Manne, meille pikkukaritsana muuttanut, yli satakiloinen järkäle. Manne siirtyy eläkkeelle tärkeistä työtehtävistään ja talon uusi lupaus, Pääti, ottaa pian pääroolin tilan pääasiallisena siitospässinä. Manne jatkaa kuitenkin pääpässinä ja on tavattavissa edelleen tilalla.
Mama Felix
Lauman johtajalammas, jota kaikki seuraavat ja joka seuraa kauraämpäriä minne tahansa.
Leo ja Manne
Leo ja Manne ovat molemmat Röykkälän lammastilan kasvatteja. Leo on syntynyt keväällä 2010 ja Manne keväällä 2014. Molemmissa herroissa on sekä suomenlammasta että rygjaa, tummassa Mannessa enemmän rygjaa ja valkoisessa Leossa suomenlammasta.
Leo harrastaa aitojen ja ruokinta-astioiden särkemistä sekä ihmisten jahtaamista, mutta kerittäessä ja muita hoitotoimenpiteitä tehtäessä Leo on koostaan huolimatta tilan helpoin eläin.
Manne puuhaa mielellään suurpaalien kanssa ja rygjan muhkeista villoista voi aina tarkastaa tilan ruokaheinien laadun. Sen verran paljon eväitä nuori herra kuljettaa mukanaan. Manne haastaa mielellään myös naapurin isännän Valtran, joka säännöllisesti vierailee tilalla muun muassa Mannen suosikkipaaleja siirtelemässä.
Rygjat
Koska tilamme eläimet laiduntavat pääasiassa luonnonlaitumilla, rygja on oiva rotu toimintaamme. Karitsat kasvavat hyvin jopa niukallakin laitumella ja rauhallisia eläimiä on mukava käsitellä niin hoito- kuin vuokraustilanteissakin. Rygjat, kuten muutkin lampaamme, rakastavat rapsuttelua ja harjaamista, mikä muhkeavillaisilla eläimillä on loistava ominaisuus.
Kainuunharmakset
Kainuunharmas on alkuperäinen suomalainen lammasrotu, joka on todettu DNA-tutkimuksin omaksi erilliseksi lammaspopulaatioksi suomenlampaasta. Kainuunharmaat olivat kuolemassa sukupuuttoon, mutta Pertti Hankosen määrätietoisella tutkimisella ja tietojen keräilyllä, sekä tarkalla jalostustyöllä, saatiin pelastettua useita eri kainuunharmassukuja.
Tällä paljon vaatineella ja onnistuneella työllä saatiin säilytettyä seitsemän eri pässilinjaa, joita kutsutaan ”Hankoslaisiksi”. Puhdasrotuisiksi kainuunharmaiksi luokitellaan tällä hetkellä vain ”Hankoslaiset”. Muitakin aitoja kainuunharmaita ja –sukuja lienee, mutta ilmeisesti tutkimukset ovat kesken…
Kainuunharmasuuhia on maassamme tällä hetkellä reilut 1000 yksilöä. Hakamaan lammastilan kainuunharmakset ovat kotoisin Toivakasta, Aholan lammastilalta.
Suomenlampaat
Lähes jokaisesta tilan lampaasta löytyy jonkin verran Suomen yleisintä lammasrotua, suomenlammasta. Puhdasrotuiset suomenlampaamme ovat ruskeita ja mustia, vaikka valkoinen onkin yleisin suomenlampaan väri.
Suomenlampaan erityisominaisuutta voidaan pitää tehokkaan lisääntymisen lisäksi erinomaista villaa, jota parhaimmillaan verrataan jopa merinovillaan. Suomenlampaan villa on hohtavaa ja huopuvaa, mistä syystä suomenlampaan villan käsityöominaisuudet tunnetaan maailmanlaajuisesti.
Suomenlampaan heikko kohta tuotantoeläimenä on huono lihakkuus, mutta tehokkaana lisääntyjänä suomenlammas on suosittu lisä etenkin liharotujen kanssa risteytettäessä.
(Lähde: Maatiainen ry)
Hakamaan Lammastila toimii Keski-Suomessa Petäjävedellä. Olemme aidosti erilainen lihan- ja elintarvikkeiden tuottaja. Eettisyys, reiluus ja läpinäkyvyys sekä ympäristön arvostus ohjaavat toimintaamme. Me ja kaikki yhteistyötilamme noudatamme samoja arvoja ja tuotantoperiaatteita, joissa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista ei tingitä.
Osoite
Metsäkulmantie 543
41900 Petäjävesi
Tilapuoti
Sopimuksen mukaan.
Soita
Puh. 040 506 5372
Kirjoita meille
maija@
hakamaanlammastila.fi
tai käytä alareunan ota yhteyttä -lomaketta.